torstai 15. tammikuuta 2015

Ympäristöystävällinen aamiainen

En ole mikään luomu-fanaatikko, mutta pyrin suosimaan aina luomua ja lähiruokaa. Olen havainnut luomutuotteiden tarjonnan lisääntyneen kaupoissa huimasti ja luomu vaihtoehtoja löytyy jo melkein jokaisesta tuoteryhmästä. Tietyt tuotteet kuten maidon ja kananmunat ostan aina luomuna. Lihaakin pyrin ostamaan luomuna, mutta niissä hinta valitettavasti tulee usein kynnyskysymykseksi. Olen kuitenkin havainnut, että usein luomulihoissa löytyy niitä parasta ennen -päiväystä lähestyviä -30%:n tuotteita. Tuolla alennustarralla poimin yleensä luomulihatkin ostoskoriin. Myönnän, että joskus tulee niitä hetkiä, kun tulee kamppailtua omantunnon ja hinnan kanssa kaupanhyllyllä. Kun esimerkiksi edessä on samankokoinen pakkaus koulunnäkkäriä ja hintaero on yli puolet, riippuen otatko tavallista vai luomua. Olen havainnut, että usein luomu tuote on itselle helpommin perusteltavissa, kun kyse on eläinperäisistä tuotteista. Niissä sitä varmasti pohtii ympäristökysymysten lisäksi myös näitä tuotannollisia ja eettisiä -asioita.

Aamiainen pellolta ja metsästä

Lähiruoka on luomun lisäksi toinen asia mihin kiinnitän huomiota. Pyrin suosimaan lähellä tuotettuja tuotteita ja olen havainnut lähiruokatrendin olevan voimakkaassa kasvussa, niin kaupoissa kuin ravintoloissakin. Kerran kaupassa hilloa ostaessa, jouduin pohtimaan tätä kysymystä syvällisemmin. Purkissa nimittäin mainostettiin suomalaisia marjoja, mutta tuote oli valmistettu Puolassa. Ymmärrän asian taloudellisesta näkökulmasta, mutta mitä järkeä on rahdata suomalaiset metsämarjat Puolaan valmistettavaksi ja tuoda sitten takaisin Suomeen myyntiin kauppojenhyllyille.
 

Luomutuotannossa ei käytetä kemiallisia torjunta-aineita, jotka aiheuttavat maaperän ja vesistöjen pilaantumista ja myrkyttävät muitakin kuin kohteena olevia lajeja.

Olen havainnut että suomalaiset ovat viime vuosina hullaantuneet kaikenlaisista luontaistuotepillereista ja toisella puolella maailmaa kasvavista superfoodeista.  Mutta miksi tuhlata rahaa näihin kalliisiin tuotteisiin kun suomalaiset metsät ovat näitä ilmaisia superfoodeja pullollaan. Näistä itsepoimituista marjoista voi sitten valmistaa mehuja tai vaikka hilloa puuron seuraan. Hyvää ja erittäin ympäristöystävällistä!


Mikrohillo


Valmistusaineet:

500 g (n. 1 l) mansikoita, mustikoita tai vadelmia
250 g (n. 3 dl) sokeria


Valmistusohje:

1. Pese lasiset hillopurkit (esim. vauvanruokapurkit) ja niiden kannet astianpesukoneessa kuumalla ohjelmalla. Ajoita pesu niin, että saat purkit kuumina suoraan koneesta hillolla täytettäviksi.

2. Levitä puhtaat marjat laakeaan kulhoon ja ripottele joukkoon sokeri.

3. Kypsennä hilloa mikrouunissa ilman kantta 650W teholla (ei kaikkein suurimmalla) 5 min. Sekoita kerran välillä.

4. Jatka kypsentämistä puolella teholla 10 min. Sekoita välillä varovasti.

5. Anna hillon jäähtyä 10 min.

6. Nostele hillo suurella lusikalla kuumiin lasitölkkeihin ja sulje kannet heti. Käytä patakintaita, kun pidät purkista kiinni, sillä hillo on kuumaa.

7. Säilytä viileässä ja nauti.
 
(Ohje: WWF:n ruokaopas)

Vadelmahilloa purkitettuna
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti