186 päivää

Vaimoni jäätyä työkyvyttömyyseläkkeelle keväällä 2013, aloin miettiä mahdollisuutta jäädä vuorotteluvapaalle. Asia hautui mielessä noin vuoden verran, kunnes viime vuoden keväänä lehdissä alettiin kirjoittelemaan vuorotteluvapaaseen suunnitelluista heikennyksistä. Nämä tulevat heikennykset saivat minut tarttumaan asiaan ja laitoin vuorotteluvapaahakemuksen vireille.

 

Minulla oli työhistoriaa hakemusta jätettäessä reilut 12 vuotta. Ennen syyskuuta 2014 vanhojen sääntöjen mukaan vuorotteluvapaalle pääsyyn riitti 10 vuoden työhistoria, mutta uusien sääntöjen seurauksena raja nousi 16 vuoteen. Tämä sääntömuutos antoi minulle lopullisen kimmokkeen laittaa paperit vetämään. Ajattelin, että tämä on ainutkertainen hetki viettää vuorotteluvapaata kun poikani ei ole vielä koulussa, joten voisimme lomailla ja reissailla vapaasti. Uusien sääntöjen astuttua voimaan, olisin voinut pitää vuorotteluvapaan vasta neljän vuoden kuluttua ja silloin se olisi jo liian myöhäistä pojan aloitettua koulun.



Hetki ennen vuorotteluvapaan alkamista

 

Työnantajani suhtautui yllättävän myönteisesti asiaan ja sain päätöksen vuorotteluvapaalle pääsystä ennen kesälomalle lähtöä. Työpaikkani omien sääntöjen mukaan minimiaika vuorotteluvapaalle on puoli vuotta, jonka myös laitoin omaan hakemukseeni. Pelasin kaikki varman päälle ja aloitin vuorotteluvapaan elokuun viimeisellä viikolla, jotta syyskuussa astuvat uudet säännöt eivät vaikuttaisi asiaan. Kesälomalta tultuani ehdin perehdyttää sijaistani 2,5 viikkoa, jonka jälkeen aloitin puolen vuoden vuorotteluvapaan.



Vuorotteluvapaan ensimmäinen missio suoritettu

Olihan se aika jännittävä tunne laittaa työpaikan pukukaapin ovi kiinni ja ajatella, että vasta puolen vuoden päästä avaisin sen seuraavan kerran. Olin kuullut monen pitävän vuorotteluvapaata talon rakennuksen tai jonkin muun isomman projektin vuoksi. Minulla ei mitään semmoista isoa projektia ollut suunnitteilla, mutta heti ensimmäisillä vuorotteluvapaaviikoilla tein 25 neliön takaterassin laajennuksen, joka oli pari vuotta ollut suunnitelmissa. Myös kauan käyttämättömänä olleet lenkkikengät tuli vedettyä jalkaan ja tämä harrastus jatkuu toivottavasti vapaan jälkeenkin.

 

Maspalomas Beach, Gran Canaria

 

Matkustelu on meidän perheen yhteinen harrastus ja vuorotteluvapaan aikana sitä tuli paljon reissattuakin. Matkustusyöpymisiä kertyi puolen vuoden vuorotteluvapaan aikana peräti 53 kpl. Teimme kaksi kahden viikon ulkomaanmatkaa, yhden Tallinnan matkan ja loput matkat teimme kotimaassa. Oli mukavaa tehdä matkasuunnitelmia ja matkustaa kun oli kerrankin aikaa ja vapautta ilman työaikatauluja.



Patong Beach, Phuket

Mutta kaikki lysti loppuu aikanaan ja nyt vuorotteluvapaa on päätöksessä. Aika on mennyt odotetun nopeasti mutta silti on tyytyväinen tunne kun kerkesi kuitenkin tehdä niin paljon asioita. Nyt on taas intoa ja energiaa palata ahertamaan työpaikalle puoli vuotta levänneenä ja sehän koko vuorotteluvapaan perimmäinen tarkoitus onkin. Suosittelen ja kannustan kyllä kaikkia vuorotteluvapaalle jäämistä pohtivia laittamaan hakemusta vireille. Tulothan kyllä tippuvat aika radikaalisti, mutta monia kuluja voi kyllä puolen vuoden ajaksi säätää ja sumplia. Minun perheeni elämänfilosofiaan kuuluu elämästä nauttiminen ja tähän vuorotteluvapaa antaa hyvän mahdollisuuden. Ehkä viiden vuoden päästä sitten uudestaan, mutta nyt back in business!

Parmankinkkupasta

Valmistusaineet:

400 g pastaa
2 tl suolaa
½ dl oliiviöljyä
25 g voita
1 dl raastettua parmesaania
mustapippuria myllystä
100-150 g ilmakuivattua kinkkua
½ ruukkua basilikaa

Valmistusohje:

Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan suolalla maustetussa vedessä. Siivilöi kypsä pasta ja kaada kulhoon. Lisää kulhoon oliiviöljy, voi nokareina ja parmesaani. Mausta mustapippurilla ja pilko joukkoon ilmakuivattu kinkku. Lisää lopuksi pilkottu basilika.